Laurin näyttö

Merkkihuoltotoiminnan näyttö

Testereiden käyttö

Pakokaasuanalysaattori

                                                                  Päästömääräykset

                                            Dieselmoottori:

• vapaasti hengittävillä dieselmoottoreilla: k ≤ 2,5 m-1

• turboahtimella varustetuilla dieselmoottoreilla: k ≤ 3,0 m-1

• mikäli auton valmistaja on ilmoittanut yleisiä raja- arvoja korkeamman absorptioeli k- kertoimen, käytetään tuloksen arvostelussa tätä raja-arvoa

• mikäli moottori on EY-tyyppihyväksytty direktiivin 88/77/ETY+1999/96/EY (tai kyseisen direktiivin myöhempien muutosten) mukaiseen EURO IV tai EURO V luokkaan; tai em. direktiivin mukaiseksi erittäin ympäristöystävälliseksi ajoneuvoksi; tai moottori on EY-tyyppihyväksytty direktiivin 70/220/ETY+98/69/EY (tai kyseisen direktiivin myöhempien muutosten) mukaiseen EURO 4 luokkaan; tai moottori tai ajoneuvo vastaa em. vaatimuksia: k ≤ 1,5 m-1

                                                          Bensiinimoottori:

Moottorityyppi tai auton käyttöönottoaika	Joutokäynti			Väh. 2000 r/min
	OBD	CO (%)	HC (ppm)	CO (%)	HC (ppm)	Lambda
Ennen 1.10.1986	-	4,5	1000	-	-	-
1.10.1986 tai jälkeen	-	3,5	600	-	-	-
Varustettu kolmitoimisella katalysaattori-laitteistolla	-	0,5	100	0,3	100	1±0,03
Ey-tyyppihyväksytty direktiivin 98/69/Ey-mukaisesti (EURO 3 ja 4)	Tarkastus	-	-	0,2	100	1±0,03
1.7.2002 jälkeen	Tarkastus	-	-	0,2	100	1±0,03

Katalysaattori

                                           

Vika-analyysi 1

Lambda-arvo:                 Lambda= sisäänimetty ilmamäärä:teoreettinen ilmamäärä

Oikea seos lambda arvo on 1

Rikkaan seoksen lambda arvo on pienimpi kuin 1

AFR-luku 1:14.5 = 1 painoyksikkö polttoainetta 14,5 painoyksikköä ilmaa.

HC - hiilivety (palamaton polttoaine) 
CO - hiilimonoksidi
O₂ - happi
CO₂ - hiilidioksidi
NO_x - typpioksidi

Lambda-säätö:

polttaminen HC, CO

HC+O2=CO2+H2O

CO+O2=CO2                                                                                      Laiha seos

NOx+HC=N+CO2+H2O

NOx+CO=N+CO₂                                              Rikas seos

Toiminta:

Lambdan säätöalue 0,95-1,005

Kun seos laiha, lambdan jännite on noin 0v

 = suuttimen aukioloaika jatketaan kunnes anturijännite noin 1v.

=aukioloaikaa lyhennetään kunnes anturijännite on 0v

=JNE. huojunta noin 50kertaa/min.

Vika-analyysi 2

Bosch KTS
AutoCom
VAG
Ford

                                                                  Vikakoodien luku
Vikakoodien lukemisella voidaan yleensä selvittää mistä jokin vika johtuu tai ainakin päästä sen jäljille. Joskus vikakoodeja saattaa olla vaikkei autossa olisikaan vikaa, jos esim. akun jännite menee liian alas siitä yleensä tulee monta vikakoodia.

                                                                  OnLine-mittaukset

                                                                  OBD-testi
OBD-mittauksessa tutkitaan auton toimintaa sen oman ajoneuvotietokoneen tallentamien tietojen pohjalta. 1. tammikuuta 2001 ja sen jälkeen rekisteröidyissä ottomoottorilla varustetuissa henkilö- ja pakettiautoissa OBD-mittaus on säädetty pakolliseksi katsastukseen liittyväksi toimenpiteeksi.  Mittauksessa selvitetään ajoneuvon ajonaikaiset virhetilanteet. OBD (On-Board Diagnostics) on autotekniikan alalla käytettävä termi, jolla tarkoitetaan ajoneuvon itsediagnostiikka- ja raportointikykyjä. 

                                                                  Oskiloskooppi

Oskilloskooppi on elektroniikan ja sähkötekniikan mittalaite, joka piirtää mitattavan signaalin kuvaajan näyttölaitteelle.
 Oskilloskoopin tavanomainen käyttötapa on jännitteen mittaus ajan funktiona. Sopivan anturin avulla mitattava suure voi olla muukin kuin jännite, esimerkiksi sähkövirta, ääni, voima tai kiihtyvyys.

Korjaamosovellus                               AutoFutur

                                                                  Työmääräyksen teko

                                                                  Kustannusarvion teko

Varaosakaupan järjestelmä            Motonet

Osaan etsiä motonetin sivuilta osia autoihin mallin perusteella.

Autotietojärjestelmä                        Autodata
Tiedän kuinka autodataa käytetään ja osaan etsiä sieltä esim. momentteja ja korjausohjeita.

                                                           Alldata


Liiketoiminnan perusperiaatteet

                                                           AKL
                                                          AUNE-ehdot
                                                                    Tuloslaskelma

Moottorinohjaus bensa ja diesel

Moottorin ohjaus
Järjestelmät
Polttoainejärjestelmä Dielsel 

-etukammiomoottori

-yhteispaineruiskutus -

Yhteispainejärjestelmällä tarkoitetaan painevaraajaa käyttävää järjestelmää. Siinä paineenmuodostus ja ruiskutus on erotettu toisistaan. Järjestelmä tuottaa jatkuvan ja moottorin käyntinopeudesta riippumattoman polttoainepaineen, kun taas perinteisissä jakajapumppujärjestelmissä jokaista ruiskutustapahtumaa varten joudutaan tuottamaan uusi polttoainepaineen huippukohta. Yhteispainejärjestelmä jakautuu seuraaviin toimintaryhmiin: * Pienpainejärjestelmä ja * Korkeapainejärjestelmä. Toisen sukupolven yhteispainejärjestelmät pystyvät tuottamaan noin 1600 baarin maksimipaineen polttoaineelle.

-jakajapumppu (EDC)
-jakajapumppu (mekaaninen)

Bosch-jakajaruiskutuspumppu VP30 toimiiaksiaalimäntäperiaatteella. Aksiaalimäntäjakajapumppuja on käytetty henkilöautojen ruiskutuspumppuina jo useiden vuosien ajan. Alkuvaiheessa ruiskutusjärjestelmä oli vielä täysin mekaaninen, mutta toimintakykyä on parannettu jatkuvasti erilaisilla laajennuksilla, joihin käytetään sähköisiä käyttölaitteita. VP30 on täysin elektronisesti ohjattu jakajaruiskutuspumppu. Polttoaineen aikaohjatusta annostelusta vastaa korkeapainemagneettiventtiili, jota puolestaan ohjataan ruiskutuspumpun ohjauslaitteella. VP30 pystyy tuottamaan 1400 baarin maksimiruiskutuspaineen.

-rivipumppu
Rivipumppu saa käyttövoimansa kampiakselilta joko jakohihnan,  jakoketjun tai hammasvälityksen kautta. Pumppu pyörii puolet kampiakselin  nopeudesta. Pumpun akseli käyttää pumppuelementtejä nokkien välityksellä.  Männän paluuliike saadaan aikaan jousella. Jokaiselle moottorin sylinterille on  oma pumppuyksikkönsä, joka mittaa ja paineistaa polttoaineen oikealla  ruiskutushetkellä. Pumpusta polttoaine johdetaan putkea pitkin oikealle suuttimelle.

Mäntä avaa

alas liikkuessaan polttoaineen tulokanavan (1) ja pumpun sylinteri täyttyy. Kun mäntä liikkuu ylöspäin, se sulkee tulokanavan ja alkaa paineistamaan polttoainetta. Polttoaineen paine avaa suuttimen ja ruiskutus alkaa. Männässä on ohjausura (5), joka avaa männän asennosta riippuen paluukanavan, jota pitkin polttoaine virtaa pois pumpun sylinteristä. Tämä romahduttaa polttoaineen paineen ja ruiskutus päättyy.
-kaksivaiheinen suutin

-kynäsuutin

-tappisuutin
-reikäsuutin
-commorail-suutin

-pumppusuutin



Polttoainejärjestelmä bensa -suorasuihkutus

Suoraruiskutuksella varustetuissa bensiinimoottoreissa polttoaine ruiskutetaan suoraan palotilaan. Seoksenmuodostus tapahtuu palotilassa.

Hyvin suurella käyntinopeudella ja suurella kuormituksella bensiinin suoraruiskutusmoottori toimii kuin tavallinen imuputkiruiskutuksella varustettu moottori mutta suuremman puristuspaineen ansiosta paremmalla hyötysuhteella. Homogeenisen täytöksen toiminnassa polttoaine ruiskutetaan palotilaan jo imutahdin aikana, minkä vuoksi sinne ehtii ennen sytytyshetkeä muodostua homogeeninen seos (imuputkiruiskutuksen kaltaisesti).

-sytystulppa

-imusarjasuihku

Bensiinin imuputkiruiskutuksessa jokaiseen sylinteriin syötetään samanlaista polttoaine-ilmaseosta.
Kullakin sylinterillä on erillinen ruiskutusventtiili, joka on asennettu juuri ennen imuventtiiliä. Polttoaineen jakeluputken tehtävänä on syöttää ruiskutusventtiileille polttoainetta.

Polttoainetta voi suihkuttaa imusarjaan joko kaikkiin samanaikaisesti, ryhmittäisesti tai vaiheittaisesti.

Vikojen etsintä:
-bensanpaine
-ilmamassanmittaus
-lämpötunnistimet

-kaasutin
Kaasutin on mekaaninen polttomoottoreissa käytettävä laite, jolla säädetään polttonesteen ja imuilman syöttöä moottorille tehokkaan ja puhtaan palamisen vaatimassa seossuhteessa. Kaasutin syöttää moottorille polttoainetta ja ilmaa, joiden suhteen on oltava oikea moottorin hyvän toiminnan takaamiseksi.
Kaasuttimien päätyypit ovat kiinteäkurkkuinen kaasutin ja muuttuvakurkkuinen eli vakioalipainekaasutin

Sytytysjärjestelmät -yksittäiskipinä

7 sytytystulppa
8Sisäpuolinen korkeajänniteliitäntä jousikoskettimen kautta

Koska yksittäiskipinäsytytyspuolat on asennettu suoraan sytytystulppien yhteyteen, näitä osia ei enää tarvitse yhdistää sytytysjohdolla.

Tämän lisäksi säästetään erillisten sytytyspuolien vaatima tila kaikille sylintereille.

Yksittäiskipinäsytytyspuolien käyttö tarkoittaa, että jokaista sylinteriä ohjataan erikseen ja ainoastaan kerran työkierron aikana (työtahdissa).

Sytytyspuolien ohjauksesta vastaa sytytyksenohjausyksikkö tai voimansiirron ohjausmoduli.

-yksikipinä



kapasatiivinen

Jakopää remontti

Enisimäiseksi etsimme moottorista tietoa jakopää remonttiin ja tulostimme ohjeet.

 Sitten otimme sytytystulpat ja akun pois. Sen jälkeen otimme venttiilikannen ja apulaitehihnan pois.

Sen jälkeen irroitimme vesipumpun hihnapyörän. Sitten laitoimme tunkin moottorin alle kannattelemaan moottoria koska otimme moottorin kannakkeen irti. Että saimme jakohihnan ja jakohihnan suojamuovit pois.

Tässä vaiheessa varmistimme että jakopään merkit ovat ohjeitten mukaisesti. Sitten löysäsimme kiristimen ja irroitimme hihnan.

.

Kun olimme ottaneet hihnan irti vaihdoimme kiristimen uuteen ja laitoimme uuden hihnan takaisin paikalleen.

Kun hihna oli paikallaan kiristimme hihnan kiristimellä.

Sitten kasasimme suojamuovit ja kiristimme hihnapyörät momenttiin sekä laitoimme apulaitehihna takaisin.

Sitten laitoimme venttiilikopan, tulpat ja akun kiinni.

Sen jälkeen laitoimme auton käyntiin ja todettiin että auto käy todella hyvin.